29 toukokuuta 2014

Hallinta vs. estehakuisuus

Mistä tunnistaa hyvän agilitykoiran? 
Se on nopea, itsenäinen ja estehakuinen.
Mistä tunnistaa vaikeasti ohjattavan agilitykoiran?
Se on nopea, itsenäinen ja estehakuinen.

Olen lähiaikoina miettinyt tuota hallintaa vs. itsenäisyyttä agilityradalla. Jali on hyvinkin itsenäinen, palkkaan sen yleensä vaikka se hakisikin väärälle esteelle enkä tykkää huudella "tässätässätäällä" pelasteluja, koska usein koira on ohjautunut väärälle esteelle, koska ohjaaja on ollut myöhässä tai tehnyt virheen. Tämän takia mulla on radalla koira, joka ei pahemmin kysele vaan lukitsee sen edessä olevan esteen hyvinkin äkkiä. Jali ei anna mulle sekuntiakaan mietintäaikaa ohjaukseni kanssa vaan jos rintamasuunta osoittaa väärään suuntaan niin sinne meni. Toisaalta tykkään hirveästi tuosta ominaisuudesta, mutta olisihan se kiva jos se välillä vähän varmistelisi multa eikä ole ihan niin itsenäinen päätöksineen. Välillä sitä vaan kaipaisi vähän helpommin ohjattavaa koiraa.
Tämmöstä rataa tänään treeneissä. Videota ei tällä kertaa kun meitä oli vain kolme treeneissä eikä ymmärrettävästi kukaan kerennyt kuvaamaan.

Tehtiin kuuden keppejä ja miten hienoja keppejä se esitti. Uskaltaisin väittää, että kepit on Jalin lempieste, koska taattu pallopalkka. Sillä nousee kierrokset aina kun se näkee kepit eikä se tahdo malttaa jäädä lähtöön ollenkaan kun pitäisi jo päästä kepeille. Hupsu. Keppien jälkeen se tahtoo jäädä hetkeksi odottamaan ja hakemaan palkkaa ("eikö se pallo lennäkään"), mutta mielestäni vähensi sitäkin kun vaan jatkettiin rataa. Ihmekkös tuo kun keppejä ollaan tehty lähinnä yksittäisenä ja sieltä on aina sen palkan saanut. 

Alkuhan oli vaikea, Jali keräsi hirveät vauhdit ja kepeille vauhtia oli aivan liikaa. Mutta miten se yritti! Aina mentiin oikeasta välistä, ei vain vauhdissa kyennyt taipumaan. Saatiin onnistuneita toistoja kun hoin jo lähdössä koiralle keppikäskyä enkä kiirehtinyt kepeille (jäin oikeastaan pituuden kohdille himmaamaan) vaan annoin sen itse ne hakea ja sovittaa vauhtinsa. Se haki keppien jälkeen väärään päähän putkea koska olin auttamattomasti myöhässä ohjaamaan oikeaan päähän, mutta samapa tuo kun kepit oli niiiiin hienot. Ja olipahan hienot muutkin keppikulmat, millonkahan se on noitakin harjoitellut? 

Mistä päästäänkin tuohon hallintaan. Kyllä se varmaan olisi jo hyvinkin valmis hyppyradalle, mutta nollia me ei tulla saamaan varmaan iäisyyksiin, koska mä en useinkaan kykene vaan ohjaamaan sitä niin, että se pysyisi mulla "käsissä". Tuolla ylläolevalla radalla se mm. viiletti 12 putkelta 5 putkelle ja lukitsi 5 putken jälkeen 7 hypyn (joka oli muuten lähempänä keppien 6 päätä) kun olin myöhässä ottamassa pakkovalssilla vastaan 6 kepeille. Toisaalta se myös haki 7-9 hypyt ihan himohyvin ja irtoaa putkiin ja kepeille ongelmitta. Huonoa ohjausta en halua alkaa korvaamaan tässätässättelyllä vaan ajattelin opetella ohjaamaan. Mutta, kyllä mun on opeteltava ottamaan sitä myös haltuun, koska esimerkiksi tuo 12 putkelta 5 putkelle on sellainen kohta jossa se tosiaan ei pahemmin minun rintamasuuntia ala katselemaan.

Muuten treeneistä jäi mieleen ihan karsea A:n ylösmenon yli hyppäys. Se on ihan hirveää kun 37kg jysäyttää itsensä vasten A:n ylösmenoa. Mutta tekipä hirveästä vauhdista huolimatta nätin 2o2o. Mitäköhän tuollekin keksisi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!